Kirja kertoo Unon ja Emman yhteisestä, sangen erilaisesta
parisuhteesta 1900-luvun alun historiallisten murrosten keskellä. Erikoisen
yhteisestä taipaleesta tekee 6 peräperää syntynyttä lasta ja se seikka, että Emma
huolehtii heistä lähes täysin yksin. Hän saa sukulaisilta apua, mutta päävastuu
lapsista on hänellä. Sillä Unolla on
suuria suunnitelmia. Hän muuttaa melko pian häiden jälkeen Ruotsiin ja viettää
siellä yli 10 vuotta kiertäen välillä esiintymässä ympäri maata ja välillä
opettamassa. Uno on idealisti, uudistaja. Emma tukee miestänsä, vaikka lapsia
syntyy ja hän on niiden kanssa yksin.
Kirjan alusta lähtien odotin, koska perhe yhdistyy ja oikea
perhe-elämä voi alkaa. Kun näin ei käy (asuvat he hetken aikaa yhdessä Suomessa
ja myös Ruotsissa), ei tiedä mitä ajatella. On surullista, että Emma sai
hoivata ja kasvattaa lapsensa, mutta parisuhdetta hän ei koskaan saanut. Tavallaan
lapset ovat suuri ilo, mutta kai sen ilon ja myös mukana tulevan vastuun olisi
mielellään jakanut kumppanin kanssa. Ja lopulta on liian myöhäistä.
Elämässä on jaksoja,
jolloin sulkee oven, ei lähetä viestejä, ei ole vastaanottavainen ympäristön
kutsuille, on täysi työ toipua ja pyrkiä eteenpäin, pelkästään jatkaa elämää.
Kyllin suuri pettymys panee kääntämään selkänsä, kiitos riittää, tänne ei tämän
enempää. Miehet vievät aikaa ja voimia, jos hyvin käy tämä on vastavuoroista.
Uno tuskin on sellainen. Hänen persoonallisuutensa, hänen tekonsa, hänen myötä-
ja vastoinkäymisensä vievät paljon tilaa. Hänen kumppanilleen ei jää paljon
hengitystilaa. (s.229)
Eletään monella tavalla muutosten aikaa. Bobrikov murhataan,
naiset saavat äänioikeuden, on lakkoilua, ja lopulta sota. Eletään aikaa ennen
lapsilisiä ja muita yhteiskunnan tukia. Sota-aikana elämä hankaloituu
entisestään ja Emma saa todella miettiä, miten ruokkia ja vaatettaa lapsensa.
Tikkanen pohtii kirjansa loppupuolella sukupolvien ketjuja,
vertaa omaa elämäntarinaansa isovanhempiensa ja sukunsa tarinoihin. Löytää
yhtymäkohtia, jatkumoa. Hän tuo myös esiin sen tärkeän seikan, että osa
kirjeenvaihdosta on mahdollisesti hävinnyt ja jälkipolvien on siksi vaikea
tietää koko totuutta. Säilyneiden kirjeiden pohjalta piirtyy tämä erikoinen rakkaustarina,
jonka taloudelliset, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset lainalaisuudet ovat
kunkin lukijan pääteltävissä riveiltä ja rivien väleistä.
